Design Victim paljastaa: Postin palveluiden heikentämisen taustalla jakeluyhtiöiden etu

Postin hinnankorotukset, ruohonleikkaus- ja muut oudot palvelut, huono palvelu, jatkuva henkilövaje, nimen ja logon vaihdokset sekä kaikenlainen selittämätön toiminta saattaa olla huolellisesti suunniteltua ja älykästä taktiikkaa, jonka tarkoitus on avata postinjakeluliiketoiminta yksityisille toimijoille.

Samaan aikaan Postin syyttäessä kasvavan digitalisaation johtavan postipalveluiden heikentymiseen, yksityiset toimijat haluavat tunkeutua alalle nyt voimakkaammin kuin koskaan. Perinteisen kirjepostin jatkuvan vähenemisen on selitetty pakottavan Postin jatkuviin irtisanomisiin, palveluiden heikentymiseen, hinnankorotuksiin ja meneillään olevaan postilain muuttamiseen. Postilakiin yritetään tehdä tuntuvia muutoksia, mikä tekisi yksityisten toimijoiden tulemisen markkinoille helpommaksi.

Palveluiden selvä heikentäminen

”Käytännössä Postista tulee asiakaskeskeisempi, laadultaan korkeatasoisempi ja kannattavuudeltaan terve yritys.”

Näin Posti Group Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen kuvaili Postin tulevaisuutta Postin vuosikatsaus 2015-videossa. Mutta miten Posti aikoo nostaa tasoaan ylläpitämällä henkilövajetta?

Postinjakajat kritisoivat työnantajansa irtisanomisten aiheuttamaa henkilövajetta Länsiväylä-lehden verkkouutisissa.

– Posti on oma-aloitteisesti heikentänyt jatkuvilla irtisanomisilla, jakelutoimipaikkojen keskittämisillä ja työtapamuutoksilla jakelua niin, ettei alimitoitettu jakeluhenkilöstö enää pysty täyttämään Postin omia palvelulupauksia, puhumattakaan yleispalveluvelvoitteen täyttämisestä.

Posti on siis oma-aloitteisesti heikentänyt jakelua niin, ettei se pysty täyttämään sen omia tai sille asetettuja vaatimuksia, Postin omat työntekijät kertovat. Postinjakajia edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni vielä tarkentaa, että henkilöstövaje on nimenomaan jatkuva. Vakituista henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ole Postin leivissä riittävästi. Helsingin Sanomat on huomauttanutkin, että yhtiö oli vuonna 2014 yksi Suomen eniten työntekijöitä irtisanoneista yrityksistä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU arvosteli jo 2014 Itellan lähes 500 henkilön irtisanomista etupainotteiseksi. Tällöin irtisanottiin 495 vakituista työntekijää, työtä osa-aikaistettiin enintään 180 kokoaikaisella henkilöllä ja lisäksi työtä vähennettiin luonnollisen poistuman, vapaaehtoisten järjestelyjen ja määräaikaisten päättymisten kautta.

– Näin suurilla henkilöstövähennyksillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä totuuden ja toteutuneiden lähetysmäärien vähenemisen kanssa. Itella irtisanoo työntekijöitä ikään kuin kaiken varalta toivoen samalla, että alenevat lähetysmääräennusteet toteutuvat, PAU:n liittosihteeri Heidi Nieminen sanoi.

Itella olisi halutessaan voinut käyttää pehmeämpiä keinoja, joilla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia olisi voitu välttää, PAU kertoi.

Tunteisiin vetoava pääuutinen.

Tunteisiin vetoava pääuutinen.

Posti ei pysty täyttämään laissa asetettua velvoitetta ja postia hukkuu matkalle. Laki määrää, että kirjelähetykset on jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti vain sellaisesta syystä kuten liikenteen keskeytyksestä tai muusta ylivoimaisesta esteestä, jota postin jakelussa ei ole voitu ottaa huomioon. Poikkeuksen piirissä voi olla koko maassa enintään 300 taloutta.

– Käytännössä postitta jää joka päivä varmuudella huomattavasti enemmän kuin 300 taloutta – niin haja-asutusalueilla kuin taajamissakin, jakajat kertoivat.

Jo yksin pääkaupunkiseudulla jää Postin työntekijöiden mukaan päivittäin jakamatta tuhansia talouksia. Niin mittavista heikennyksistä on nyt kysymys.

Koska Posti ei toteuta sen tehtävää kuten laki edellyttää, edes normaaliarjessa, on syytä kyseenalaistaa Postin tekemien päätösten tarkoitusperät. Tahallisesti toimintakykyä vaikeuttamalla voidaan saada Postin tehtävä vaikuttamaan mahdottomalta, jonka vuoksi näyttäisi olevan syytä muuttaa postilakia siten, että velvoitteet pystytään taas täyttämään.

Kuvankaappaus Postin Häiriötiedotteista.

Kuvankaappaus Postin Häiriötiedotteista.

Siitähän tuskin on kysymys, etteikö Posti pystyisi täyttämään sen velvoitteita normaalioloissa, jos se vaan niin haluaisi. Nyt Postissa on itsenäisesti luotu sellainen tilanne, että jopa tiheään asutulla pääkaupunkiseudulla maksettua jaettavaa kyllä riittäisi, muttei jakajia. Seuraksena on tietysti tuhansia tyytymättömiä asiakkaita, jotka mielellään vaativat jotain korvaavaa tilalle.

Toinen hyvä esimerkki vajaasta henkilöstömäärästä ja suoranaisesta asiakkaille keljuilusta on 45 minuutin puhelinpalvelujonot.

Soitin tammikuussa aamupäivällä ennen kello kymmentä postin asiakaspalveluun ja tuolloin puhelun kesto oli 26 minuuttia. Kesäkaudella puhelimessa jonottaminen verotti 45 minuuttia kunnes asiakas lopulta kyllästyi ja katkaisi puhelun.

Jos uskomattoman pitkä jonotusaika ei vielä saa asiakasta hermostumaan, viimeistään työn tekee jonotusmusiikki: jatkuvalla toistolla soiva ote Enyan kappaleesta Sail Away. Käytännössä Posti siis kehottaa asiakaspalveluunsa soittanutta poistumaan linjalta ja uuvuttaa loputtomalla musiikkipätkän toistolla. Totta kai se on tarkoituksellista.

Yhtä kaikki, voimme olla varmasti samaa mieltä siitä, ettei Malisen mainitsema asiakaskeskeisyys toteudu.

Lue lisää aiheesta tämän artikkelin lopusta.

Tilalle on jo suunnitteilla yksityisiä toimijoita

Etelä-Suomen Sanomien kaupallisessa osiossa, siis sivustolla, jonne tuotetaan uutisen näköisiä mainoksia, julkaistiin 26.9.2016 mainosjuttu, jonka mukaan Suomen Yrittäjät vaatii Postin jakelua annettavaksi yritysten hoidettavaksi.

Kuvankaappaus ESS:n Yrityselämää-maksetun sisällön osiosta.

Kuvankaappaus ESS:n Yrityselämää-maksetun sisällön osiosta.

Kirjoituksessa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen väittää, että paras tapa turvata hyvät ja tehokkaat jakelupalvelut on yksityisen yritystoiminnan varaan rakentuva palveluiden tuotanto. Tähän perustuen Suomen Yrittäjät haluaa, että postinjakelu kilpailutetaan pienissä osissa, jolloin seassa voi toimia myös pieniä yrittäjiä.

Tästä on helppoa olla toista mieltä. Valtava nippu yksityisiä toimijoita, isoja ja pieniä, ei voi mitenkään turvata yhtenäistä jakeluketjua koko Suomen alueella, saati hyvää ja tehokasta, samalla tavalla kuin jo olemassa oleva Posti voi. Tämä ei ole paras tapa, joten mainostajakaan ei edes yritä perustella väitettä.

Mitä ESS:n kirjoitus sitten mainostaa – siis kirjaimellisesti, koska riippumatonta tiedottamista se ei ole? Taustalla vaikuttaa olevan Jakeluyhtiö Suomi. Se on jakeluyhtiöiden yhteenliitto, joka haluaa jakaa myös kirjepostia. Se myös haluaa jakaa sitä siitäkin huolimatta, että 11 mediataloa, jotka omistavat kyseiset jakeluyhtiöt, uutisoivat jatkuvasti Postin toiminnan olevan kannattamatonta. Asetelma on sangen kiinnostava.

Muun muassa Hämeen Sanomia, Etelä-Suomen Sanomia, Aamulehteä ja Turun Sanomia jakavan Jakeluyhtiö Suomen omistaa

  • Alma Manu Oy
  • Sanoma Media Finland Oy
  • Keskisuomalainen Oyj
  • Mediatalo ESA Oy (nykyään Keskisuomalainen)
  • TS- Yhtymä Oy
  • Kaleva Oy
  • Kaakon Viestintä Oy
  • Ilves Jakelu Oy
  • Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj
  • Marva Media Oy
  • SLP Jakelu Oy.

Jakeluyhtiö Suomen toimitusjohtaja Marko Toivari uskoi Helsingin Sanomissa jo 12.10.2015, että miltei kaikki Jakeluyhtiö Suomen omistavat mediatalot lähtevät mukaan kirjejakeluun jo vuonna 2016.

Tuossa jutussa myös tarjottiin ajatusta siitä, että kirjejakelu tulisi jo aamulla lehden jakelun yhteydessä, kun Posti puolestaan jakaa kirjeet vasta päivällä. Mutta voisiko kuitenkin olla niin päin, että yksityisten yritysten jakama kirjeposti tulee vasta seuraavana aamuna, kun Postin taas jo edellisenä päivänä? Voiko yksityinen toimija tai niiden verkosto järjestää niin paljon nopeamman lajittelun ja kuljetuksen, että iltapäivällä jaettavaksi toimitettu kirje olisi jo ennen kuutta aamulla perillä? Tuskin, sillä jakeluyhtiöillä ei ole kokemusta esimerkiksi postin noudosta ja lajittelusta. Suurempiin paketteihin yhtiö ei todennäköisesti koske ihan alkuun, joten postinjakelusta tulisi entistä pirstaloituneempaa, kun eri toimijat jakavat erilaista postia kuka milläkin ehdoilla ja hinnoilla.

Toivari vielä lisää, että ”varmaan postijakelijat ovat tyytyväisiä, kun tulee lisää uutta jaettavaa. Sanomalehtien levikithän ovat kaikkialla laskevia”. Tähän tuskin kysyttiin mielipidettä Postin irtisanotuilta työntekijöiltä.

Hallituksenkin tavoitteena on yksityistäminen

Eduskunta käsitteli postilain muuttamista tämän vuoden toukokuussa, jolloin Juha Sipilän hallitus esitti, että postitoimiluvan saisi pelkällä Viestintävirastolle tehtävällä sähköisellä ennakkoilmoituksella, kun ennen sen sai vain valtioneuvoston päätöksellä. Tavoitteena oli, että kilpailu markkinoilla avautuisi kunnolla, kuten Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) virkamies Tomi Lindholm kertoi Helsingin Sanomille reilu vuosi sitten.

Hallituksen esitys ja eduskunnan päätös hyväksyttiin Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin allekirjoituksella. Asia on merkittävä, sillä mm. Sosiaalidemokraattien Satu Taavitsaisen mukaan se poistaa ”kaikki vaatimukset postitoiminnan säännöllisyydestä ja laadusta, yrityksen riittävistä resursseista sekä pitkäjänteisestä postitoiminnan järjestämisestä”. Silti päätöksestä uutisointi tuntuu olevan hankalasti löydettävissä.

Taavitsainen kertoi Uuden Suomen blogissaan Liikenne- ja viestintävaliokunnan olleen vuonna 2010 sitä mieltä, että toimilupaehtojen myöntäminen on keskeinen mekanismi, jolla vaikutetaan markkinoiden toimintaan ja yleispalvelun turvaamiseen.

Taavitsainen sanoi: ”Postipalvelut muodostavat niin tärkeän välineen yhteiskunnassa puolustusvoimia myöten, että alan yrityksiä tulee olla mahdollista arvioida jo etukäteen”.

Postin sääntelyasioista vastaava lakimies Päivi Rokkanen kertoo, ettei vastusta kilpailun lisäämistä, mutta pelkää, että Postille tulisi raskaammat säännöt kuin uusille kilpailijoille. Tästä kertoo myös se, että Mediatalo Esalla oli vuonna 2015 kaksi postitoimilupaa, joissa uudemmassa jakelun vaatimus oli yhtenä päivänä viikossa, kun taas aiemmassa kolmena päivänä viikossa.

YLE kertoi keväällä, että sen tietojen mukaan Juha Sipilän suunnitelmissa on harkittu Postin jakamista kahteen osaan sekä yhtiön osittaista yksityistämistä eli myymistä sijoittajille. Saman suuntaista on myöhään kesällä ehdottanut Savon Sanomissa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Rinne haluaa valtioenemmistöiseen yhtiöön mukaan myös lehtitaloja ja perustelee, että julkisen palvelun velvoitteen irroittaminen Postista voisi olla järkevää, jolloin vähintään viisipäiväinen jakelu viikossa toteutuisi. Rinteen kommenttia on hankala ymmärtää, sillä julkisen palvelun velvoitetta tuettaisiin hänen mallissaan verorahoilla. Postia voitaisiin tukea joka tapauksessa verorahoilla ilman ulkopuolisia sijoittajia.

Entä mitä muuta vikaa sitten olisi yksityistämisessä? Annetaan Taavitsaisen vastata blogikirjoituksessaan.

”Uudet toimijat voisivat ilman yleispalveluvelvoitteen rasitetta kääriä kermat päältä ja keskittyä kannattaviin alueisiin ja voittoisiin tuotteisiin, kuten yritysten kirjeisiin. Viime vaalikaudella arvioitiin tämän aiheuttavan valtiolle miljoonien eurojen kustannukset, jotka tulisi maksaa yleispalveluvelvoitteesta vastaavalle Postille. Eli jatkossa valtion olisi turha odottaa osinkoa Postilta. Viime vuodelta valtion kassaan tuli Postilta osinkoa 18 miljoonaa euroa. Jatkossa nuo eurot kilahtavat yksityisiin pusseihin.

Jakeluvelvoitteen kaventaminen

Postilain uudistaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on siis jo toteutettu. Silloin luovuttiin postin toimilupajärjestelmästä ja tehtiin siitä ilmoitusperusteista.

Toisessa vaiheessa muutetaan yleispalvelulakia esimerkiksi postin jakelutiheyden osalta. Lausuntopyynnössä 7.11.2016 luonnoksesta postilain muuttamiseksi sanotaan, että kirjeiden jakelu jatkuisi viidesti viikossa alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa. Niillä alueilla Posti joutuisi kilpailuttamaan postinjakamista tarjoavat toimijat. Muilla alueilla laki mahdollistaisi kolmipäiväisen jakelun.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Niemisen mukaan laki veisi toteutuessaan työt jopa tuhansilta postinjakajilta jakopäivien harvetessa kolmeen viikossa.

– Esitys ei todellakaan näytä hyvältä. Sen lähtökohta on selvästi ideologinen: julkiset palvelut halutaan muuttaa yksityisten yritysten tuottamiksi, Nieminen tylyttää.

Samaan aikaan Postissa toivotetaan kaikenlaiset yksityistämistavoitteet varsin tervetulleiksi. Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Markku Rossi (kesk) kiittelee lakiesitystä historialliseksi ja maaseudun postinkannon turvaavaksi ilman veronmaksajien tukea. Rossi haluaa unohtaa kokonaan tärkeän näkökulman: Alueellisen eriarvoisuuden, kun postia jaetaan useammin maaseudulla kuin kaupunkialueilla.

Joulukuun seitsemäntenä Posti on jopa jättänyt postilakiluonnoksesta lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle. Ylen mukaan postipalveluista vastaava johtaja Turkka Kuusisto sanoo, että Posti toivoo rohkeampaa vanhojen rakenteiden purkua ja uudistusten mahdollistamista koko maassa. Eli Posti haluaa vieläkin hurjempaa yksityistämistä ja jakeluvelvoitteen purkamista. Tästä kannattaa nyt huolestua tosissaan.

Kuusisto kommentoi niin ikään hälyyttävästi myös Ylen A-Studion jutussa.

– Asiakastarve, joka pohjautuu moniin kuluttaja- ja yritystutkimuksiin, indikoi hyvin vahvasti sitä, että kirjeitä ei odotetakaan enää viitenä päivänä viikossa. Jos ne pystytään laadukkaasti kolmena päivänä jakamaan niin, se riittää suomalaisille ja suomalaisille yrityksille.

Turkka Kuusiston viittaamat tutkimukset loistavat poissaolollaan. Mistä ne voi löytää tarkistettavaksi?

Posti on aktiivinen markkinoimaan omaa alasajoaan. Se vaatii normien purkamista jopa omassa tiedotteessaan.

Agressiivinen hinnankorotus on luonut pohjaa yksityisten toimijoiden tuottoisuudelle

Jo ennen kuin Posti korotti jälleen hintojaan 15.2.2016 oli hintoja nostettu agressiivisesti muutaman vuoden aikana. Helsingin Sanomat uutisoi noin vuosi aiemmin, että postimaksuja on kohotettu hyvin nopeasti kolmen edellisen vuoden ajalla. Ykkösluokan kirjeen lähettäminen maksoi jo 2015 lähes 50 prosenttia ja kakkosluokan kirjeen lähes 70 prosenttia enemmän, kun taas samassa ajassa kuluttajahinnat olivat kohonneet Suomessa vain nelisen prosenttia.

Helsingin Sanomat kirjoittikin 2015 artikkelissaan: ”Hinnannousu on ollut niin nopeaa, että postimaksun arvoisina säilyvät ikimerkit ovat periaatteessa olleet parempi sijoitus kuin Helsingin pörssin osakkeet”.

Kun asiakkaat katoavat yrityksestä sen vuoksi, että ne eivät enää tarvitse yrityksen palveluita, onko yrityksen vastaus tulojen pienenemiseen nostaa hintoja? Ei tietenkään. Hintoja tulisi laskea sille tasolle, että se houkuttelisi asiakkaat takaisin. Posti ei kuitenkaan toimi näin. Sen sijaan, että Posti yrittäisi houkutella asiakkaita markkinoimalla edullisempia palveluitaan kiinnostavilla ja luovilla kampanjoilla ja siten kasvattaa voluumia, se nostaa hintoja sitä mukaa, kun lähetettävät kirjeet vähenevät.

Posti selittää hintojen nostamista sillä, että uusi hinta vastaa paremmin lähetyksen kustannuksia. Tällaisessa ajattelussahan ei tietenkään ole mitään järkeä, koska lopulta oltaisiin tilanteessa, jolloin postimerkki Postin historian viimeiseksi toimittamaan kirjeeseen maksaisi koko jäljellä olevan laitoksen kulujen verran. Kysynnän vähenemistä Posti puolestaan selittää digitalisaatiolla eli sähköisen viestinnän yleistymisellä, mutta hinnankorotukset näkyvät silti myös pakettipalveluissa.

Hintojen nouseminen riittävän korkealle vähentää kuluttajien kiinnostusta lähettää kirjeitä. Samalla yksityinen toimija voi perustella kalliin hinnan helpommin, koska näin on ollut aiemminkin. Sama koskee palvelujen heikentämistä. Nyt perustellaan palveluiden heikentämistä sillä, ettei kirjeitä enää lähetetä kuten ennen. Yksityisen toimijan on paljon helpompi tulla markkinoille, kun palvelut ovat jo valmiiksi heikolla tasolla.

Pakettien toimittaminen lisääntynyt Suomessa merkittävästi

Mikä ei sovi yhtälöön digitalisaatiolla perustelun kanssa? Postipaketit. Tämän vuoden tammikuussa Helsingin Sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan verkkokaupan kiihtyminen näkyy myös pakettiliikennetoiminnan kasvuna.

Matkahuolto kertoi kuljettaneensa 2015 loka-joulukuussa yli 30 prosenttia enemmän verkkokaupan paketteja kuin edellisvuonna samaan aikaan. Joulukuun pakettien toimittaminen kasvoi jopa yli 40 prosenttia. Samoin Posti itse kertoi kuluttajille toimitettujen verkkokaupan pakettien määrän kasvaneen 10 prosenttia vuoden 2014 joulusta.

Kuluttajien kesken Matkahuollon toimittamien pakettien määrä lisääntyi verkkokaupan pakettejakin enemmän 2015 loppuvuonna. Samalla Postin pakettiautomaattien käytön suosio kasvoi 48 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Verkkokaupan kasvattaessa myyntiään entisestään, pakettiliikennetoiminta on tulevaisuudessakin varma bisnes.

Eikä kirjepostikaan ihan historiaa ole, vaikka sitä medioissa vähätelläänkin. Siksipä apajille onkin pyrkijöitä. Osoitteellisia kirjeitä lähetettiin 2014 noin 900 miljoonaa kappaletta.

Sivutoiminta maineen likaamista, totuttamista erilaisiin palvelukomboihin ja postilaisten työllistämispyrkimystä muualle

Jokin aika sitten amerikkalaisen radion aamushowssa naureskeltiin Suomen Postin uusille palveluille. Myös kansainvälisiä uutisia on kirjoitettu. Voidaan kysyä keneltä tahansa mitä mieltä hän on Postin ruohonleikkuu- tai haravointipalvelusta. Vastaus harvoin yllättää.

– Tuntuihan se aluksi oudolta. Ajattelin, että tuleekohan se posti sitten ollenkaan. Meidän kauempana asuvat sukulaiset ja tuttavat ovat pitäneet tätä ikään kuin vitsinä, kertoo Postin haravointipalvelun asiakas.

Myös Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Kari Lempinen kuvailee: ”Osalle postilaisista yhtiön uudet palvelut ovat huono vitsi. Jos posti on myöhässä, ihmiset luulevat, että postinkantaja on ruohoa leikkaamassa. Osa porukasta on sitä mieltä, että uudet palvelut hoidetaan paremmin kuin perustehtävä, postinjakelu”.

Posti kehittää koko ajan postin jakamisesta irrallaan olevia kiinteistöpalveluita kuten ruohonleikkuuta, haravointia ja lehtienkuljetusta, lumenluontia sekä lomapalvelua, kuten kukkien kastelua, ja nyt myös hoiva- ja turvallisuuspalveluita, aterioiden jakelua jne. Posti ei kerro tarkkoja lukuja, mutta kysyntä on vähäistä: ruohonleikkauksen osalta satoja asiakkaita kuukaudessa. Silti yhtiö on tyytyväinen ja aikoo jatkaa nurmikonleikkausta ensi kesänä.

– Olemme rohkaistuneet jatkamaan, ja viiden vuoden sisällä olisi tarkoitus saada uudet palvelut edes osittain korvaamaan menetykset, Postilta kerrotaan.

Toisaalta tällaisten erilaisten toimialojen yhdistäminen osaksi postinjakelua tekee eri alojen yksityisten toimijoiden hyväksymisen postinjakajiksi helpommin hyväksyttäväksi, koska kasteleehan Postikin kukkia. Tai jos Posti häviää jakeluliiketoiminnan yksityisille toimijoille, onko Postilla aikomus eriyttää osa työntekijöistään muille toimialoille ja siten keventää tulevien työttömien määrää, siis itseasiassa aivan kuten SDP:n Antti Rinne sanoi?

– Postilla on nyt paljon muutakin liiketoimintaa, kirjanpidosta lähtien. Se puoli voisi jäädä selviytymään markkinaehtoisesti.

Brändin muutoksista satojen tuhansien eurojen turhat kulut

Ensin Posti muuttui Itellaksi ja sen jälkeen takaisin Posti Groupiksi. Itella tai Posti ei ole kertonut julkisuuteen brändinsä uudistamisesta koituneita kustannuksia. Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara kertoi, että Itellan kokoisen yrityksen brändin uudistaminen maksaa useimmiten satoja tuhansia euroja. Kerrotaan se kahdella.

Itellaksi muuttumisessa kysymys tuskin oli vain huonosta päätöksestä, ikään kuin Posti Groupin kokoisen yrityksen nimeä ja logoa kannattaisi vaihdella impulsiivisesti vailla minkäänlaista kuvaa sen aiheuttamista kustannuksista. Tätä on tietysti perusteltu mm. kansainvälisillä IT-palveluilla, mutta takaisin Postiksi palaamisella ne perustelut on taas pyyhitty sanomalla, että Posti on tunnetumpi, kansainvälisesti vakiintunut ja toiminnalle sopivampi nimi. Nyt, kun Postin liiketoiminnasta kuuluu enää vain viisi prosenttia yleispalvelun piiriin ja jatkossa tätä menoa vähemmän, herää kysymys, onkohan Postilla jo suunnitelmissa muuttaa nimeään kolmannen kerran.

Lopuksi

Yksityisiin toimijoihin vaihtamisen ja postilain muuttamisen sijaan oikea ratkaisu olisi tietysti olla hyväksymättä Postin heikennyksiä. Postilain muutosta tulisi vastustaa nimenomaan siitä syystä, että perusteet sen heikentämiselle ovat hyvin kyseenalaisella pohjalla. Postin toimintaa pitäisi tutkia kunnolla ja kirjoittaa siitä riippumattomissa medioissa. Tulisi levittää tietoa asian todellisesta luonteesta. Muussa tapauksessa voimme vain jäädä odottelemaan uutisia kuinka Postin nykyinen johto siirtyy näille yksityisille toimijoille kuten maan tapa näyttää olevan tällä(kin) hallituskaudella.

Jos Posti on joskus vaikeuksissa, valtio voisi hyvinkin tukea sen toimintaa. Se, että posti kulkee, on myös taloudelle hyväksi, työpaikkojen säilyttämisestä lähtien. Palvelun heikentäminen ja kallistaminen ei auta ketään muuta kuin niitä yksityisiä toimijoita, jotka postia jakavat. Se ei auta asiakkaita, kansalaisia.

Asiaa tarkastellessa kyseessä vaikuttaa olevan klassinen ”ongelma, reaktio, ratkaisu”-vedätys, jonka tarkoitus on muuttaa massojen ajattelua sellaiseksi, että he hyväksyvät huonotkin ratkaisut ilman vastarintaa. Saattamalla Posti huonoon maineeseen, tai jopa naurunalaiseksi, uusien toimijoiden tuleminen markkinoille vastaanotetaan kiitollisina, vaikka siihen mennessä roimasti heikentyneet ja kallistuneet postin kuljetuspalvelut eivät paranisi lainkaan vaan itseasiassa huononenisivat tuntuvasti.

Kritiikittömän uutisoinnin valossa ihminen ei ajattele niin syvällisesti ja senpä vuoksi kaikissa Postin hinnankorotuksista tiedottavien uutisten lopussa onkin iso joukko kommentteja, joissa halutaan postipalveluille kilpailijaa, vaikka todellisuudessa Posti on juuri niin huono ja kallis kuin sen johtajat haluavat sen olevan.

Siitä huolimatta, että Posti korottaa hintojaan usein ja reilusti, kuluttajien on vaikea muistaa esimerkiksi kolmen vuoden taakse. Siksi heillä on myös vähemmän mielenkiintoa vastustaa kokonaisuutta. Kuluttajat halutaan saada toivomaan muutosta, jolloin huonokin muutos koetaan hyväksi ratkaisuksi ongelmaan, edes kyseenalaistamatta, että ongelma on ehkä tahallaan luotu.

Niin ikään epäilyttäväksi asia muodostuu, kun kuvioon tulee Jakeluyhtiö Suomi, liittouma jakeluyhtiöitä, joka haluaa osalliseksi postinjakelusta. Yksitoista mediataloa omistaa nämä jakeluyhtiöt ja ne mielellään uutisoivat postinjakelulla menevän huonosti.

On myös erikoinen yhteensattuma, että samana päivänä, 7.11.2016, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkisti uuden postilain esityksen, Viestintävirasto ilmoitti asettaneensa Postille 100,000 euron uhkasakon, koska Posti on toistuvasti rikkonut velvollisuutta jakaa yleispalvelukirjeet viitenä päivänä viikossa.

Yksityisten toimijoiden tuleminen mukaan jakelubisnekseen on kyseenalaista. Kansan Uutiset kuvailee sellaista tilannetta hyvin. Taloyhtiöiden avaimia jouduttaisiin luovuttamaan useammille toimijoille, kun taas Postia pidetään luotettavana. Jos kirje tai paketti katoaa, kuluttaja ei välttämättä osaa kysyä sen perään oikealta toimijalta. Jakeluajat vaihtelevat toimijoista riippuen ja liian harva kirjetoimitus tarkoittaisi myöhästyneitä kiireellisiä kirjeitä esimerkiksi viranomaisilta tai terveydenhuollolta (ehdotus työpaikasta tai kutsu leikkaukseen). Samalla aikakauslehtien tilaajat saattavat hermostua epämääräisistä jakelupäivistä, mikä taas saattaa pudottaa tilausmääriä ja aiheuttaa lisää lehtien tekijöiden työttömyyttä. Liiketoiminnasta voittoa tavoittelevia yrityksiä ei myöskään kiinnosta jakaa harvaan asutetuille alueille, joille jakaminen on tappiollista liiketoimintaa.

Lisäksi lainmuutoksen myötä yksityinen yritys voi lopettaa postipalveluiden tarjoamisen asiakkailleen kahden viikon varoitusajalla.

Tavoitetaikataulun mukaan lakiesitys postilaista viedään eduskuntaan syysistuntokaudella ja laki astuisi voimaan kesäkuussa 2017.

Lue lisää: Palveluiden selvä heikentäminen

Uutispalvelut ovat pullollaan uutisia tapauksista, jolloin postia jäänyt jakamatta ajallaan.

  • Postia on jäänyt jakamatta useissa Helsingin kaupunginosissa – syynä lukuisat sairauspoissaolot
  • Kymmenettuhannet saavat postinsa myöhässä – HS:n testissä vain puolet kirjeistä tuli luvatussa ajassa
  • Postinjakelu harmittaa asukkaita maaseudulla – ”Nyt maaseutu on pantu postissa mappi ö:hön”
  • Asiakas tuskastui Postiin, kun kirje katosi mukanaan 1 500 euroa – HS kysyi, paljonko kirjeitä katoaa ja moniko niistä varastetaan
  • Postin jakelu takkuaa – syyskuussa kärsivät eniten Espoon Matinkylä ja Helsingin Malmi

Myös Postin oma Häiriötiedotteet-sivu kertoo karua kieltään. Jakelussa on viivettä useina päivinä viikossa.

Samaan aikaan Postin yt-neuvottelut ovat kuitenkin arkipäiväistä uutisointia. Viimeisen viiden vuoden aikana Postin palveluksesta on poistunut 2,000 jakajaa.

  • Posti karsii sanomalehtien varhaisjakelua Uudellamaalla – Helsingin Sanomat pyrkii turvaamaan jakelunsa muilla ratkaisuilla
    Yt-neuvottelujen tuloksena Posti vähentää 232 työntekijää.
  • Posti aloittaa taas yt-neuvottelut – syynä Anttilan konkurssi
    Potkut uhkaavat 75 työntekijää.
  • Posti irtisanoo 181 työntekijää – 682 työpaikkaa katoaa
    Postin yt-neuvottelut päättyivät. Noin 450 ihmistä on irtisanoutunut Postin palveluksesta vapaaehtoisesti.

Osoita tukeasi!

Kirjoitamme Design Victimiin palkatta. Osoita tukesi jakamalla artikkelia sosiaalisessa mediassa sekä tykkäämällä tileistämme Facebookissa, Twitterissä ja Instagrammissa. Vieraile myös taiteilijan kotisivuillani tutustumassa kantaaottaviin töihini kelminlumo.com.

Kelmin Lumo

Kirjoittaja on kuvataiteilija, DJ ja web designer.

More Posts

Follow Me:
TwitterFacebook

One comment

  1. Timo Törmikoski

    Postin johdon on mielestäni perustellusti ryhdyttävä yt-neuvotteluihin ja pidettävä henkilökunta neuvottelujen ulkopuolella ja töissä kokoaikaisesti.

Vastaa käyttäjälle Timo Törmikoski Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *