Helatorstai ja loppiainen vs. 20000 uutta työtöntä?

Työn määrä politiikan keskiössä. Kokoomus ja demarit ovat hallituksessa, joten työntekijöiden ja työnantajien asiat ajautuvat julkisessa keskustelussa vääjäämättä törmäyskurssille. Tällä hetkellä keskustellaan siitä, pitäisikö loppiainen ja helatorstai siirtää lauantaille, jolloin työvuoteen saataisiin kaksi uutta työpäivää ja siten ”kaksi ehjää työviikkoa” enemmän.

Suomessa on noin 2,5 miljoonaa työssäkäyvää. Jos jokainen tekisi kaksi työpäivää lisää vuodessa, se merkitsisi 5 miljoonaa työpäivää, tai noin 20,000 henkilötyövuotta (laskettu n. 240 työpäivällä per vuosi). Aika paljon lisää työtä, eikö totta? Ilmaiseksi niiltä, jotka työskentelevät kuukausipalkalla, tuntipalkan verran lisää rahaa tuntipalkkalaisille.

Mutta nykyisessä taloustilanteessa, jossa työntekijöitä ennemminkin vähennetään kuin lisätään kysynnän hiipuessa(*), tämä voi pahimmassa tapauksessa kääntyä päinvastoin. Ehkäpä yritykset päättelevätkin, että arkipyhien poistuessa selvitään vähemmällä työntekijämäärällä nykyisistä hommista? 120 hengen työpaikalla muiden tehdessä kaksi ylimääräistä työpäivää, voidaan yksi ihminen irtisanoa kokonaan. Tämä on merkittävä etu kuukausipalkkaa maksaville työnantajille, joille nuo päivät tulevat ilmaiseksi. Tuntipalkka-aloillakin yhden ylimääräisen työntekijän vuoden palkka plus sosiaaliturvamaksut, vakuutukset, terveydenhoito, lomarahat, työvälineet yms. muodostavat merkittävästi suuremman erän kuin lopuille työntekijöille päiväpalkat noilta parilta päivältä.

Mikäli tehtävissä olevan työn määrä ei samalla Suomessa lisäänny(*), tehdään kansantalouden tasolla 20000 ihmisen työpanos tarpeettomaksi muuttamalla kaksi arkipyhää työpäiviksi.

Entäpä, jos tekisimmekin ihan päinvastoin, kokeilisimme nelipäiväistä työviikkoa?
Psykologien mielestä se voisi olla terveellistä ja vähentäisi stressiä. Jos osa eläkkeelle jäävistä haluaisi tehdä lyhyempää työviikkoa ennen eläköitymistään, se voisi olla pienempi elämänmullistus työelämästä poistuvalle. Nelipäiväinen työviikko myös parantaa tuottavuutta, vähentää työntekijöiden sairauspäiviä ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Ja Utahissa julkisen sektorin työntekijöiden siirryttyä nelipäiväiseen työviikkoon vähenivät työpaikan energiankulutus ja sairauslomat. Ja oletettavasti eläkkeellejäänti-ikä nousisi merkittävästi ihmisten jaksaessa pidempään työelämässä.

Toki, tulot samalla pienenisivät, mutta työajan lyhentäminen varsinkin uran lopussa kohdistuisi vapaaehtoisena lähinnä niille, joilla on jo kaikki: oma koti, auto(t), kesämökki, ja lapset maailmalla. Nuoremmissa ikäpolvissa se kohdistuisi luultavasti niihin vanhempiin, jotka haluaisivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.

Mutta tärkeimpänä, nelipäiväisellä työviikolla synnytettäisiin tuhansia uusia työpaikkoja ja voitaisiin säilyttää irtisanomisuhan alla olevia. Saksassa mallia on kokeiltu, ja joukkoirtisanomisten sijasta soviteltu työaika on toiminut hyvin. Tekemällä esimerkiksi 6-tuntista työpäivää ovat tuhannet saksalaiset voineet pitää työpaikkansa pienemmällä kuukausipalkalla.

Nyt hallitus ja EK ajavat täysin päinvastaista linjaa, jossa työssäkäyvältä kansanosalta vaaditaan entistä suurempaa työpanosta, kymmenien tuhansien työttömien työllistämisen sijaan. Työt keskittyvät yksille, täystyöttömyys muille. Tämä politiikka ajaa tuloerojen kasvua.

Linkit vielä kootusti:

YLE.fi: Pitäisikö loppiainen ja helatorstai siirtää lauantaille? (02.09.2013)

TS.fi: EK:n Laatunen: kirkon pitäisi miettiä pyhäkantaansa. (31.08.2013)

ESS.fi: Arkkipiispa puolustaa pyhäpäivien ja levon merkitystä. (18.09.2013)

YLE.fi: Tutkija: Uran lopuksi osa työviikosta vapaaehtoistöille. (27.12.2012)

Taloussanomat: Kiinnostaako lyhyempi työviikko? Psykologi listaa monia etuja. (03.07.2013)

Iltasanomat: Tämän vuoksi nelipäiväinen työviikko on paras. (05.07.2013)

Suomen kuvalehti: Stressistä eroon nelipäiväisellä työviikolla (07.04.2010).

Taloussanomat: Nelipäiväinen työviikko vähensi energiankulutusta ja sairaslomia. (05.10.2009)

Keskisuomalainen: Nelipäiväinen työviikko edellyttää kulttuurin muutosta. (23.02.2010)

Taloussanomat: nelipäiväinen työviikko riittäisi. (11.01.2010)

Taloussanomat: 6-tunnin työpäivä – estääkö tämä potkut? (31.10.2011)

(*) Lista YLE:n uutisista poimituista artikkeleista viime viikoilta, joista voi jo nopealla katsauksella päätellä, onko tehtävissä olevan työn määrä kasvamassa vai vähenemässä.

Keskisuomalainen aikoo vähentää väkeä (18.9.2013).

Massankäsittely loppuu valkeakoskella (18.09.2013)

Metso irtisanoo 267 henkilöä Järvenpäästä (18.09.2013)
Metso irtisanoo 243 Jyväskylästä (18.09.2013)
Metso vähentää 65 Porissa (18.09.2013).
Metso irtisanoo Raisiosta 34 (18.09.2013).

Tiimari jätti konkurssihakemuksen (18.09.2013).

Savon Sanomat aloittaa yt-neuvottelut – tähtäimessä miljoonasäästöt (18.09.2013)

Aller irtisanoo 28, Miss Mix-lehti lopetetaan (18.09.2013)

Tulikivi aloittaa yt-neuvottelut – uhkaa vähentää 90 työntekijää (17.09.2013)

Autotehtaan hyvät uutiset vaihtuivat huonoiksi – toimihenkilöille yt-neuvottelut. (17.09.2013)

Sandvik vähentää viidenneksen (200henkeä) Tampereen tehtaan työvoimasta. (20.08.2013)

Musta maanantai – STXn Rauman telakka lopetetaan. (16.09.2013)

Stora Enso irtisanoo kaikki metsurinsa. (16.09.2013)

Kuntaväen irtisanomiset nousevat 2000-luvun uuteen ennätykseen (5000 henkeä vähennetään). (15.09.2013)